Säännöt

POHJOISMAISEN KONSERVAATTORILIITON SUOMEN OSASTO ry
NORDISKA KONSERVATORFÖRBUNDETS FINLÄNDSKA SEKTION rf
(15.10. 2004 alkaen)        

(Stadgar på svenska)

Yhdistyksen nimi on Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry, ruotsiksi Nordiska konservatorförbundets finländska sektion rf ja englannin kielisissä yhteyksissä Nordic Association of Conservators Finnish Section. Yhdistys on Pohjoismaisen konservaattoriliiton jäsenyhdistys.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.

Yhdistyksen tarkoituksena on

  • toimia konservointialan ammattityöntekijöiden, ammatinharjoittajien ja asiantuntijoiden yhdyssiteenä
  • kehittää konservointia tieteenä ja ammattialana sekä lisätä yhdistyksen jäsenten ammattipätevyyttä
  • valvoa ammattikunnan sosiaalisia etuja
  • edustaa suomalaista konservointialaa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Yhdistys ja sen jäsenet sitoutuvat noudattamaan European Confederation of Conservator-Restorers’ Organisations’n (E.C.C.O.) ammatillisia ohjesääntöjä. Yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä kursseja
- järjestää tutustumiskäyntejä ja opintomatkoja
- harjoittaa julkaisu- ja koulutustoimintaa
- antaa lausuntoja ja tekee aloitteita konservointialan kysymyksistä

Yhdistys ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys järjestää myyjäisiä, arpajaisia sekä juhlatilaisuuksia.

Yhdistys voi kuulua jäsenenä sellaisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, jotka edistävät konservointialaa ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti.

Yhdistyksen jäseniä ovat

  • varsinaiset jäsenet
  • opiskelijajäsenet
  • kannattajayhteisöjäsenet
  • kunniajäsenet

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut vähintään ammattikorkeakoulutasoisen konservaattorintutkinnon joko suomalaisessa, opetusministeriön hyväksymässä koulutusohjelmassa tai vastaavassa ulkomaisessa koulutusohjelmassa, ja joka on tutkinnon jälkeen työskennellyt konservointitehtävissä vähintään kahden vuoden ajan.
Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jolla on opinto-oikeus opetusministeriön vahvistamassa, vähintään ammattikorkeakoulutasoisessa konservoinnin koulutusohjelmassa Suomessa tai vastaavassa ulkomaisessa koulutusohjelmassa.

Opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä myös henkilö, joka muuten täyttää varsinaisen jäsenen ehdot mutta jolta puuttuu vaadittu, vähintään kahden vuoden työkokemus alalta.
Kannattajayhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut oikeuskelpoinen yhteisö.

Liitännäisjäsenluokka on suljettu luokka johon ei hyväksytä uusia jäseniä. Saavutetut oikeudet säilyvät ja vanhat liitännäisjäsenet säilyttävät jäsenyytensä siitä riippumatta, että uusia liitännäisjäseniä ei enää hyväksytä.

Jäsenhakemus tehdään jäsenhakemuslomakkeella.

Jäsenet hyväksyy hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.

Kannattajayhteisöjäsenet hyväksyy kuitenkin hallitus.

Kunniajäsenyyden hallitus voi myöntää ansioituneelle varsinaiselle jäsenelle. Kunniajäsenyys on maksuton.

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät varsinaiset jäsenet.

Opiskelija- ja liitännäisjäsenillä ja kannattajayhteisöjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus. He saavat myös yhdistyksen lehdet.

Jäsenmaksuista päättää yhdistyksen syyskokous. Jäsenmaksun eräpäivän määrää yhdistyksen hallitus.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jäsen, joka kahtena peräkkäisenä vuonna ei ole maksanut eikä pyydettäessä maksa jäsenmaksua, katsotaan hallituksen päätöksellä eronneeksi yhdistyksestä.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii sääntöjen vastaisesti tai aiheuttaa olennaista vahinkoa yhdistykselle tai konservaattorien ammattikunnalle.


Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu kahdeksan jäsentä varsinaisten jäsenten keskuudesta, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kuusi varsinaista jäsentä. Kaikki edellä mainitut valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksesta on vuosittain erovuorossa neljä jäsentä siten, että ensimmäisenä vuonna on erovuorossa varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä sekä seuraavana vuonna puheenjohtaja sekä kolme jäsentä.

Hallituksen jäsenen erottua kesken toimikauttaan, uusi jäsen valitaan yhdistyksen kokouksessa jäljellä olevaksi ajaksi.

Hallitus valitsee sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa ja aina, kun kolme hallituksen jäsentä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puolet hallituksen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta.

Hallituksen tehtävät ovat:

  • toimia yhdistyksen tarkoituksen saavuttamiseksi
  • edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sitoumuksia
  • kutsua yhdistys kokouksiin ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
  • toimeenpanna kokousten tekemät päätökset
  • laatia toimintakertomus
  • laatia ehdotukset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi
  • esittää jäsenhakemukset yhdistyksen kokoukselle
  • pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä
  • hoitaa yhdistyksen taloutta
  • päättää sellaisista asioista, jotka eivät lain mukaan kuulu yhdistyksen kokousten ratkaistaviksi


10§ Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilit annetaan vähintään kolme viikkoa ennen kevätkokousta tilintarkastajille tarkastettaviksi.

Tilintarkastajien pitää vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta antaa hallitukselle kirjallinen, yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastamisesta.

11§ Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous ja ylimääräinen kokous.

Kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa.

Kokouksesta on ilmoitettava jäsenille kirjallisesti neljätoista päivää aikaisemmin.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • esitetään yhdistyksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta
  • esitetään yhdistyksen tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  • vahvistetaan yhdistyksen tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
  • päätetään jäsenhakemuksista

Syyskokous pidetään loka-marraskuussa. Syyskokouksesta on ilmoitettava jäsenille kirjallisesti neljätoista päivää aikaisemmin.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä talousarvio sekä määrätään jäseniltä perittävien jäsenmaksujen suuruus erikseen eri jäsenryhmille
  • valitaan hallituksen jäsenet 8§ mukaisesti
  • valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa sekä heille kaksi varamiestä
  • päätetään jäsenhakemuksista

Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle tarvittaessa ja aina, kun vähintään 1/10 varsinaisista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Ylimääräisestä kokouksesta on ilmoitettava jäsenille kirjallisesti viisi päivää aikaisemmin.

Äänioikeus on vain varsinaisilla jäsenillä, joista kukin voi valtakirjalla edustaa yhtä poissaolevaa jäsentä.

Äänestyksessä voittaa kanta, joka on saanut eniten ääniä, mikäli säännöt tai yhdistyslaki eivät toisin määrää. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa.

12§ Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja, kaksi yhdessä. Toisen nimenkirjoittajista tulee aina olla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

13§ Yksityinen jäsen tai jäsenryhmä ei saa esiintyä julkisuudessa yhdistyksen nimissä ilman hallituksen suostumusta.

14§ Sääntöjä voi muuttaa 3/4 enemmistöllä kokouksessa.

15§ Yhdistyksen purkamista koskeva ehdotus on käsiteltävä samassa järjestyksessä kuin sääntöjen muutos. Yhdistyksen purkauduttua tai tultua lakkautetuksi jäljelle jääneet varat luovutetaan käytettäväksi yhdistyksen tarkoitusta lähinnä vastaavaan toimintaan viimeisen kokouksen päättämällä tavalla.